kaunis on rumaa sanot,
ja minua paleltaa
vaan en lähde mihinkään
kun avaat ikkunan
ja annat tuulen puhaltaa
kadulla ei näy ketään
jolle huutaa kiitos
avaat rintani kuin lyhdyn
sytytät sinne kynttilöitä
liekki on ihmisen elämän muotoinen
ja kuu valkea käy yli kattojen
valaisten meitä
ja kuu valkea käy yli kattojen
rohkaisten meitä
niin
pelasta maailma
tee se jo tänään
tee
jotakin mahdotonta
(“katso kuinka ankarina
pilvet kulkee kasvoillani
kuinka voisin ihmeen tuoda”)
kaunis on rumaa, tiedän
ja helppo on halpaa
vaan en voi uskoa sattumaan
vaikka tuuli kääntää lehtiä
sama tuuli kaikkialla
ennenkuin kaikki särkyy
tämä hämärä muuttuu muistoksi
ennenkuin häviää
ja kuu valkea käy
yli kattojen valaisten meitä
ja kuu valkea käy
yli kattojen rohkaisten meitä
niin
pelasta maailma
tee se jo tänään
tee
jotakin mahdotonta
(“katso kuinka ankarina
pilvet kulkee kasvoillani
kuinka voisin ihmeen tuoda
mahdotonta älä pyydä itsellesi”)
